Besedila: Black Sun Aeon. Routa.

:
Syksy kuin ikuisuus;
ruskaa joka ei lopu koskaan
Iaisyyden odotin talven tuloa,
seppeleen valkean
maahan laskevan

Lopulta jaatynyt sade peitti maan
ja lumi hautasi minut alleen
Nyt kuu piirtaa varjoni hankeen,
paljastaen arvet pakkasen,
roudan repimat vanhat haavat

Lapsi tuhansien jaatyneiden jarvien maan
saapuvaksi odottaa
viimeista aamuaan

Vaikka aurinko jo nousi
ja valossa kylpee maa,
jaa minussa ei murru
silla sisallani on vain pimeaa ja kylmaa

Kylmaa?